Käytiin hetken mielijohteesta tsekkaamassa keskiviikkona, jos King's Theatre:sta löytyis vapaita lippuja saman illan CATS-musikaaliin, ja olihan siellä. Saatiin 15 punnalla paikat (kuva yläpuolella), josta näki esityksen ihan tarpeeks hyvin. Kaikki tietää CATS-musikaalista vähintääkin tämän kappaleen:
http://www.youtube.com/watch?v=4-L6rEm0rnY
Mulla itsellä ei ollu mitään käsitystä koko showsta ennen sen näkemistä. Nyt voin kokemuksella ainakin sanoa, ettei ollu mun juttu. Musiikin puolesta ihan jees show, mut tarinan osalta se on aivan liian köyhä kestääkseen monta tuntia. Koko stoori oli vaan jotenkin idioottimaisen yksinkertainen. Toinen puoliaika oli onneksi vähän vahvempi kuin ensimmäinen. Ja THANK GOD Briteissä myydään teatterissa väliajalla jäätelöä. (Siis tapana on, et kaikki syö jäätelöä teatterissa samaan aikaan kun toinen puoliaika alkaa. Älä kysy miksi.) Inkivääri-hunaja-jäätelö oli loistavaa.
Kivaa silti, et käytiin katsomassa. Voin ainakin sanoa suoraan, et mun mielestä se on ihan shaibaa, jos ei oteta lukuun muutamia oikeasti ihania biisejä. Ja mun kämppiksethän tykkäs siitä kovasti, joten puhun puhtaasti vain omasta kokemuksestani.
Ei siitä sen enempää. Eilen puolestaan pidettiin pienet illanistujaiset/tuparit, jota varten tein koko poppoolle karjalanpaistia ja perunamuusia, kun löysin kaapista ihanan Le Creuset -merkkisen padan. Meijän vuokraisäntä jätti tänne asuntoon tervetulias-skumppapullon lisäksi astioita, kattiloita ja kaikkea muuta yleishyödyllistä, jottei meidän tarvitse ostaa juuri mitään. Vieraat toi vielä mukanaan viiniä ja mansikoita ja sen semmosta. Oli tosi hauska ilta. Nauru raikas talossa. :') Ja se karjalanpaisti onnistu loistavasti, vaikka itse sanonkin. Vaarin resepti. <3

Huomenna vuorossa Brontë societyn lauantaibrunssi, iltapäivällä vähän roller derbyä ja illaksi oon lupautunu Disney-naamiaisiin... Käyn ostamassa punaisen peruukin, sinisen hameen, ja mustan korsetin, (valkoinen paita löytyy omasta takaa), joista yritän muotoilla Ariel:in asun. Siis Ariel, jolla on oikeat ihmisen jalat. Kävelen varpasiltani koko illan. Ja voin olla tyytyväisesti hiljaa, koska Arielhan ei pystyny puhumaan muuten kuin veden alla.
Sunnuntaina pitäis olla ihan rento päivä, joten laitan silloin tänne kuvan tai kaksi lauantai-illan meiningeistä.
Ha, olkkarista kuuluu Sherlock Holmesin tunnari! Ciao, heippa, see ya, bye!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti